Pimpparauta ja sillä soittaminen

                                                                                                                                                                                                                                                                                                  Tero Elomaa

Pimpparauta ja sillä soittaminen

Eräs kansanmusiikissa käytettävä soitin on triangeli eli pimpparauta. Kansanomainen nimitys pimpparauta tulee siitä, että kolmion muotoista soitinta lyödään ohuella tangolla tai puikolla eli sitä pimputetaan. Triangeli on hyvin vanha soitin. Sitä on soitettu ainakin jo 1500-luvulla. 1600 luvun alussa tehdyssä Kristuksen syntymäjuhlaa kuvaavassa Ambrosius Franckenin maalauksessa on orkesteri, johon kuuluu myös pimpparaudan soittaja.

Huomattava pimpparaudan kehittäjä ja soittaja oli Kiuruveden Koivujärven Rauhaniemen seppä Erkki Saastamoinen, jota sanottiin Koivujärven Väinämöiseksi. Olen nähnyt hänet Kaustisella 1970-luvulla. Hän oli vaikuttava ilmestys valkoisine hiuksineen ja partoineen ja hänen taiturimainen soittonsa teki kuulijaan maagisen vaikutuksen. Pajassaan hän teki lukemattomia pimpparautoja kokeilemalla erilaisia materiaaleja, ainevahvuuksia, muotoja sekä lämpö- ja pintakäsittelyjä. Kokeilujen tuloksena hän sai raudat soimaan kuin viritettyinä tiettyyn sävelkorkeuteen ja sen kerrannaisiin. Koin suurena kunniana sen, kun Kaustisen Pelimannitalon Laulutuvan silloinen vetäjä Saila Sillanpää tuli sanomaan minulle muutama vuosi sitten, että soitan kuin Erkki Saastamoinen. Hänestä tehtiin elokuva Soittava seppä vuonna 1981 ja muistojulkaisu Seppä ja rauta vuonna 1990. Erkki Saastamoinen kuoli 1989.

Nykyisistä pimpparaudan tekijöistä mainittakoon Rauno Nieminen Ikaalisesta ja Juhana Nyrhinen Ylöjärven Kurusta. Rauno Niemisen kirjoitus Rijankeli, tahtirauta, pimpparauta... löytyy lehdestä Friiti Nro 3 vuodelta 2004. Siinä kerrotaan mm. kuinka Rauno teki pimpparautoja yhdessä seppä Eino Skytän kanssa ja niistä tuli niin hyviä, että Kansallisoopperan orkesterikin hankki niitä puolisen tusinaa.

Pimpparaudan pitotapoja

Klassisen musiikin konserteissa triangelia riiputetaan narussa tai nauhassa ja sitä lyödään silloin tällöin vapaana eli vaimentamattomana. Pelimannimusiikissa pimpparauta soi pääsääntöisesti joka tahdissa ja yleensä sekä vaimennettuna että vapaana. Tavallisesti lyödään vaimennettuna alatankoon ja vapaana ylätankoon. Lyöntipuikko on siis kolmion keskellä. Pelimannitapahtumissa olen nähnyt monenlaisia pitotapoja. Jotkut pitävät kiinni kolmion kannasta, jolloin rauta soi koko ajan vaimennettuna. Jotkut toiset pitävät rautaa lappeellaan kämmenellään, jolloin se on myös koko ajan vaimennettuna. Soitto kuulostaa kuitenkin elävämmältä, kun sitä soitetaan sekä vaimennettuna että vapaana. Yläkulmaan solmittu lenkki pannaan peukalon ympäri ja muilla sormilla vaimennetaan alaspäin lyönnit ja vapautetaan ylöspäin lyönnit. Itse pidän keskisormea yläkulmassa ja lenkkiä peukalossa. Näin rautaa on helpompi hallita ylimääräiseltä heilumiselta, mutta se soi kuitenkin yhtä kauniisti kuin vapaasti riippuessaan.

Eri tahtilajien soittaminen

Kun opettelee soittamaan pimpparautaa, voi aluksi lyödä pelkkää ykköstä ylhäältä päin ylätankoon.

Tätä tapaa voi käyttää myöhemminkin joissakin kappaleissa, esim. hitaissa, hartaissa katrilleissa. Seuraavaksi opetellaan lyömään vuorotellen vaimennettuna alatankoon ja vapaana ylätankoon. Soittopuikko kulkee siis edestakaisin ala- ja ylätangon väliä musiikin tahdissa ja rauta vaimennetaan aina alas mennessä ja vapautetaan ylös mennessä. Tämä soittotapa sopii esim. marssiin, polskaan, humppaan, poloneesiin, katrilliin, menuettiin, hitaaseen valssiin, cajun-valssiin ja jigiin. On huomattava, että esim. ravimarssissa ei voi käyttää kävelytahtia, vaan täytyy ottaa nopeampi ravin poljento, mutta soittotapa on sama. 

Valssi, hambo ja masurkka soitetaan siten, että lyödään kaksi kertaa vaimennettuna alatankoon ja kerran vapaana ylätankoon. Sottiisi, jenkka, polkka, tango ja foksi soitetaan lyömällä kaksi kertaa alatankoon siten, että puikko ei ensin osu välillä ylätankoon, mutta joka toisella kerralla osuu vaimentamattomaan ylätankoon . Jos soitettavassa kappaleessa on taukoja, ne pitää tietysti huomioida. Soinnin voimakkuutta säädetään lyömällä kovemmin tai hiljempaa. 

Mainittakoon, että pimpparautaa käytetään myös muissa maissa. Esim. Cajun- ja Zydeco-kappaleissa Lousianassa kuuluu usein pimpparauta. Eräät rock-yhtyeetkin käyttävät pimpparautaa soiton elävöittämiseen. Toivottavasti tämä hieno soitin säilyy käytössä meilläkin ja saa ansaitsemansa arvostuksen.

Oma soittourani

Pääsin Nytky-yhtyeeseen soittamaan pimpparautaa ja laulamaan kesäkuussa vuonna 1995, kun Nytky oli saanut kutsun kahden viikon Amerikan kiertueelle. Silloinen pimpparaudan soittaja ei uskaltanut mennä lentokoneeseen, joten minä pääsin hänen tilalleen. Sain tiedon asiasta puoli vuotta ennen matkaa. Harjoittelin soittamista joka päivä että sain sen tasolle, jossa sitä ei tarvitse ajatella yhtään, vaan voi keskittyä laulamiseen. Opettelin ulkoa kaikki Nytkyn ohjelmistossa olleet laulut.

Nytkyn vakituiseksi jäseneksi pääsin 1.1.2000. Olen soittanut myös Turun Kaksiurivisissä Tapio Vainiston johdolla, Varsinais-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksessä Anna Janka-Murroksen johdolla, Varsinais-Suomen maakuntaorkesterissa Antti-Jussi Janka-Murroksen johdolla, Orivesi All Starsissa Antti Järvelän johdolla ja Europeade 2017 tapahtuman yhteydessä pidetyssä Joki – Ån esityksessä Marjaana Puurtisen johdolla.

Suoritin Suomen Kansanmusiikkiliiton pronssisen pelimannimerkin Mynämäellä syksyllä 2012. Sitä valvoi kolme tuomaria, joille piti antaa 20 kappaleen lista eri tanssilajeja edustavia kappaleita. Niistä he valitsivat neljä minun soitettavakseni. Kolmessa minua säesti kaksirivisellä Jenni Mäkelä, joka samalla suoritti itse pronssimerkin. Yksi piti soittaa ilman säestystä, joten lauloin sen kappaleen tunnistamiseksi.

Hopeamerkin suoritin Kaustisella kesällä 2013 yhdessä Jenni Mäkelän kanssa. Tuomarit valitsivat 40 kappaleesta 6 soitettavakseni. Neljässä Jenni säesti ja 2 soitin yksin laulaen melodiat. Jenni suoritti itse samalla hopeamerkin.

Kultanerkki tuli sitten Orivedellä vuoden 2014 lopussa. Siellä listallani oli 60 kappaletta, joista tuomarit valitsivat 8. Kuudessa minua säesti Kirsi Lindfors (nyk. Jaakkola) viisirivisellä harmonikalla. Hän suoritti itse samalla kultamerkin. Soitin yksin laulaen melodiat 2 kappaletta.

Heli Laaksosen soittokeikka Kaustisella

Nytky oli majoittuneena Ala-asteen erääseen luokkaan. Yhtenä aamuna Heli Laaksonen tuli sisään ja kysyi saako täällä nukkua. Toivotin hänet tervetulleeksi, ja hän valitsi patjan itselleen. Hän oli VIP-vieraana tullut Kaustiselle edellisenä päivänä ja ajatellut majoittua telttaan leirintäalueelle. Kun hän oli ajanut alueelle ja noussut autosta, tuli heti pari nuorukaista kysyen saavatko he pystyttää Helin teltan. Se oli valmiina tuossa tuokiossa, ja Heli nosti tarvittavat tavarat sisään. Yöllä rupesi satamaan. Aamulla, kun Heli heräsi, hän kuuli kysyttävän, maistuisiko kahvi. Avulias herrasmies oli tehnyt aamupalan valmiiksi ja tarjosi Helillekin. Heli oli hyvästä palvelusta kiitollinen, mutta kun sade yhä yltyi, hän päätti siirtyä sisätiloihin. Sattumalta hän tuli luokkaan, jossa minä, Antti Järvensivu ja Veikko Lahtinen eli Nytky olimme.

Oli tosi mukavaa kuunnella Helin juttuja, ja tunnelma oli korkealla, kun tuollainen persoonallisuus oli tupsahtanut seuraamme. Harjoittelimme siinä Nytkyn esitystä varten. Heli kuunteli keskittyneesti. Kun lopetimme, hän sanoi, että olisi kiva osata soittaa jotain. Sanoin, että kaksirivinen ja mandoliini ovat ehkä vähän vaikeita, mutta minä näytän miten pimpparautaa soitetaan. Esittelin hänelle huolellisesti, miten eri tanssilajit soitetaan. Oppitunnin jälkeen Heli otti pimpparaudan, löi sitä yhden kerran, antoi raudan minulle ja totesi: Nyy mää voin sanno, ett mää olen Kaustisel soittanu. Kiitokseksi oppitunnista hän antoi minulle runokirjansa Pulu uis, jonka kansilehdelle hän kirjoitti: Kaustisen kämppiksel Terol ilost miält! Heli Laaksonen 14.7.2004.

Heli on vieraillut muulloinkin Kaustisella. Kesällä 2014 hän toimi Varsinais-Suomen kavalkadin juontajana.

Sattumia matkan varrelta

Lensin kerran British Airways yhtiön koneella Lontoosta New Yorkiin. Matkalla amerikkalainen mies tuli kysymään, että onko minulla pimpparauta mukana. Kun sanoin, että on se, niin hän pyysi minua tulemaan New Yorkissa pubiin, jossa pidetään illalla jamit. Siellä oli kiva soitella mukavassa porukassa eikä tarvinnut tilata juomia, soittaa vaan. Mies oli nähnyt Nytkyn soittavan Göteborgin kadulla Nordlek

tapahtuman aikana ja painanut minun kasvoni mieleensä.

Liettuan Alytaysissa Nytky esiintyi urheilukentän laidalla, kun rupesi reippaasti satamaan. Antin ja Veikon viereen tuli äkkiä tytöt pitämään sateenvarjoa. Minun viereeni ei tullut, kun sillä ei ollut niin väliä, vaikka minun pelini kastuikin.

Kerran eräs mies tuli Nytkyn esityksen jälkeen kanssani juttelemaan. Hän oli kiinnostunut siitä miten pimpparaudalla soitetaan. Näytin muutaman soittokuvion. Sen jälkeen hän sanoi, että voisi ehkä soittaa pimpparautaa, jos joku toinen virittää sen.                                     

Jos haluat nähdä, miten eri tahtilajit soitetaan, katso YouTubessa video Pimpparaudan ABC.

Kristuksen syntymäjuhla Ambrosius Francken 1605-10 

Kiuruveden seppä Erkki Saastamoinen (Koivujärven Väinämöinen)

Rauno Nieminen Ikaalinen

Juhana Nyrhinen Ylöjärven Kuru

Ylärivissä Erkki Saastamoisen tekemät D- ja G-rauta, alarivissä vasemmalla Juhana Nyrhisen tekemä FB-rauta ja kaksi tehdastekoista triangelia

Rauno Niemisen ja seppä Eino Skytän tekemiä pimpparautoja

Kaksoislyönnin kaavio

Nytky-yhtye

Jenni ja Tero Mynämäellä

Tero ja Jenni Kaustisella

Tero ja Kirsi Orivedellä Tuomarit Karoliina Kantelinen Markku Lepistö ja Jari Komulainen Valvoja Päivi Ylönen-Viiri

Heli Laaksonen Kaustisella

Heli Laaksonen Varsinais-Suomen kavalkadin juontajana Kaustisella 2014

Taivaallinen pimpparaudan soittaja ei tarvitse lyöntipuikkoa. Sormet riittävät ja herkkä erikoisrauta.

Eustache Le Sueur La Muse Terpsichore

Cajun triangle player

Angelika Kaufmann Allegra 1779

Tero Elomaan perustamia yrityksiä

Tero Elomaa

Valmistuttuaan koneenrakennusalan diplomi-insinööriksi Tero Elomaa aloitti suunnittelijana piirustuslaudan edessä. Hänen vankkaan kokemukseensa suunnittelijana ja lujuuslaskenta- sekä markkinointikykyynsä perustui hänen perustamiensa suunnittelutoimistojen menestys. Työn ohella hän suoritti vielä ekonomin tutkinnon, mikä vahvisti taloudellista osaamista ja yrityksen johtamista.

Piirustussali ennen tietokoneaikaa

Elomatic Oy:n perustaminen

Elomatic Oy:n perustivat Tero Elomaa (49 osaketta), Sirkka-Liisa Elomaa (1 osake) ja Maija-Liisa Elo (50 osaketta), niin kuin 22.9.1970 päivätystä perustamiskokouksen pöytäkirjasta käy ilmi. Tero Elomaa toimi yhtiön ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Hän hoiti kaikki perustamiseen liittyvät käytännön asiat, hankki asiakkaita ja palkkasi ensimmäiset suunnittelijat eli käynnisti yhtiön toiminnan. Ari Elo oli Elomaticin perustamisen aikoihin töissä Auran Rautateollisuus Oy:ssä ja siirtyi myöhemmin Wärtsilä Oy:n palvelukseen. Muutama vuosi yhtiön perustamisen jälkeen Ari Elo siirtyi Elomaticiin. Suunnittelupäälliköksi palkattiin Juhani Hyvönen. Yhtiö on kehittynyt ja laajentunut huomattavasti Olli Mannerin johdolla. Suunnittelijoita on nykyisin n. 1020.

Ilman Teroa ei Elomatic Oy:tä (tuttavien kesken Elomaatic Oy:tä ja sen työpaikkoja olisi olemassa.

Elomatic Oy:n perustamiskokouksen pöytäkirja

Maija-Liisa Elon muille Elomaticin perustajille lahjoittama taulu, jonka hän on itse maalannut

Maija Elon maalaaman taulun signeeraus

Elomaticin ja Etteplanin perustamisen ja käyntiinajon kivijalkoina olivat Teron vankka suunnittelu-, markkinointi-, johtamis- ja talousosaaminen. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ekonomi. Tässä syntyy kivenmurskain. Hänen suunnitteluosaamiseensa sisältyi myös laitteiden rakenteiden lujuuslaskenta. Kun Teknillisen korkeakoulun professori Pentti Laasonen opetti lujuusoppia, hän sanoi, että suunnittelijoiden eliittiin kuuluvat ne, jotka hallitsevat suunnittelun lisäksi myös lujuuslaskennan. 

Ennen tietokoneaikaa rakenteiden jännitykset selvitettiin laskutikulla, kynällä ja paperilla. Apuna käytettiin myöhemmin myös veivattavaa mekaanista laskukonetta eli snurraa. Lujuuden määrittäminen oli tärkeä sen vuoksi, että suunnitellut laitteet kestivät siihen kohdistuvat kuormitukset, muttei ylimitoitettu rakenteita, ettei hinta nouse turhan korkeaksi.

Tero hankki asiakkaat ja suunnitteli ensimmäiset koneet ja laitteet itse. Suunnittelijoita palkattiin sitten, kun tilaukset lisääntyivät riittävästi. 

Laskutikku ja kaksi snurraa

Turun Sanomat levittää väärää tietoa Elomaticin perustamisesta

Vihdoinkin Turun Sanomat oikaisi tiedon Elomaticin perustajasta. Tosin siinä esitetty käsitys on vain niillä, jotka eivät tiedä asiasta tarkemmin. Ilman Tero Elomaan tekemää yhtiön käyntiin vetoa sitä olisi ollut mahdotonta jatkaa. Ei olisi ollut asiakkaita, tilauksia, päteviä suunnittelijoita eikä hyvää mainetta.

Yllä olevissa Turun Sanomien jutuissa sanotaan, että Ari Elo perusti Elomatic Oy:n. Ylempänä olevan perustamiskokouksen pöytäkirjan mukaan yhtiö perustettiin 22.09.1970 eikä siinä ole hänen nimeään. Dilomi-insinöörimatrikkelin mukaan Ari Elo tuli Elomaticiin vasta 1973, kun se oli jo täydessä käynnissä minun ansiostani. 

Annoin osakkeeni Arille, kun Toijalan Teräsvalmisteen johtaja Pentti Virtanen ehdotti minulle pitkäaikaista yhteistyötä betonielementtitehtaiden koneiden ja laitteiden kehittämisessä. Hän ei halunnut tilata suunnittelua Elomaticista, kun Teräsvalmisteen tuotemerkki oli Elematic. Perustin sen vuoksi oman yhtiön nimeltä Prosessikone Oy. Se kasvoi nopeasti. Muutaman vuoden kuluttua suunnittelijoita oli jo kolmekymmentä. Teräsvalmisteesta on kehittynyt maailmanlaajuinen  betonielementtitehtaita valmistava suuryhtiö Elematic Industries Oyj.

Tuntuu kuitenkin mukavalta, kun perustamani yhtiö Elomatic Oy menestyy ja laajenee, vaikken itse olekaan siinä enää mukana. Ja tietoisuus siitä, että olen luonut yhtiöön 850 työpaikkaa toki lämmittää.

Onnea vaan Ari Elo! Tosin Elomaticia ei olisi, ellei Tero Elomaa  olisi sitä perustanut ja vetänyt menestyksekkäälle kasvu-uralle vankan koneensuunnittelutaitonsa avulla.

Tuntuu mukavalta kun minun perustamani koneensuunnittelu toimistot pärjäävt hyvin korona-aikanakin. Etteplan on sijalla 5 ja Elomatic 7. Etteplanissa on nyt 1580 suunnittelijaa ja Elomatikissa 1020.

Tämäkään artikkeli ei kerro totuutta. Se ei ole historiakirjan mukainen. Se on pikemminkin henkilöhaastattelu.Vanha totuus sanoo, että kun joku tekee merkittävän työn , tulee toinen ja ottaa kunnian. Tämä henkilö ei ole suunnitellut yhtään konetta tai laitetta eikä olisi pystynyt Elomaticin toimintaa aloittamaan. Siinä vaadittiin hyvää suunnittelu- ja lujuuslaskentataitoa sekä markkinintiosaamista.

Turun yliopiston tutkija Petri Lavonen on näköjään joutunut hyppäämään Ari Elon kelkkaan ja kirjoittamaan hänen haluamaansa tekstiä. Ymmärrän tämän hyvin sillä muuten historiakirjaa ei olisi julkaistu ja Lavoselle olisi tullut harmia. En ole ennen kuullut mistään Sitran rahoituksesta. Mutta kun haluaa ottaa kunnian toisen tekemästä työstä täytyy keksiä valheita sen oikeuttamiseksi. On varmaa, että ilman minua Elomaticia ei olisi. Olen koulutukseltani koneensuunnitteluun erikoistunut diplomi-insinööri ja ekonomi. Hankin asiakkaat ja suunnittelutilaukset ja tein koneiden ja laitteiden piirustuksia ja lujuuslaskelmia. Kun kapsiteettini ei enää riittänyt palkkasin lisää suunnittelijoita ja opetin heidät tähän työhön. Minun suunnittelu- ja markkinointiosaamiseni tuottama maine antoi Elolle mahdollisuuden jatkaa Elomaticin toimintaa kun minä lähdin tielle joka johti vielä surremman suunnitteluyhtiön Etteplanin perustamiseen.

Listassa on että Tero Elomaa on Elomaticin ensimmäinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti yhtiön ja aloitti sen toiminnan koneensuunnittelu-lujuuslaskenta- ja markkinointitaidoillaan. Hän veti yhtiön vankalle kasvu-uralle. Kirjassa ei sanota sanaakaan hänen haastattelussa esittämässään alkuaikojen kuvauksesta eikä näytetä ainoatakaan hänen antamaansa kuvaa. Kirjan kirjoittajan on varmaan pakko ollut kirjoittaa alku Ari Elon  keksimän tarinan mukaan sillä muuten hän ei olisi saanut maksua. Olisi käynyt niinkuin hänen kirjoittamansa Perttelin historian suhteen. Sitä ei hyväksytty ja maksu riitautettiin. Sen kirjoitti sitten halikkolainen historioitsija.

Komme

Ettteplan Oy:n perustaminen

Olin perustanut Elomatic Oyn Turkuun vuonna 1970 ja vetänyt sen hyvään käyntiin sekä aloittanut suunnittelutoiminnan Kaarinassa Prosessikone Oyn nimellä vuonna 1975 suuntautuen eri sektorille kuin Elomatic. Suunnittelutyöllä oli paljon kysyntää noina aikoina ja se sai vähitellen ajattelemaan, että Suomessa pitäisi olla suurempi koneenrakennusalan suunnittelutoimisto, joka voisi yksittäisten koneiden ja laitteiden sijaan ottaa suunniteltavakseen kokonaisia tuotantolinjoja koneineen ja laitteineen.

Olin piirtänyt uusia tuotteita Oulussa toimivalle Konepohja Oylle, joten tunsin hyvin sen suunnittelupäällikön Ensio Juotasniemen. Hän oli sittemmin jossain vaiheessa perustanut oman suunnittelutoimiston Prosensio Oyn Ouluun.

Esko Poltto Oy tilasi Prosessikoneelta suunnittelua alihankintana 1980- luvun alussa, joten tunsin myös Esko Polton

Kutsuin Ension Kaarinaan, ja hän tuli 14.11.1981. Puhuin hänelle isomman toimiston perustamisesta. Hän kiinnostui kovasti hankkeesta, joten jatkoin asian valmistelua.

Esko Poltto puolestaan tuli Kaarinaan 7.4.1982 ja hänkin kiinnostui.

Tutkin sitten SKOLin eli Suomen Konsulttien Liiton jäsenluetteloa nähdäkseni minkälaisia insinööritoimistoja Suomessa on ja päätin soittaa Laitesuunnittelu Oyn johtajalle ja omistajalle Tapani Mönkköselle Poriin. Tapasimme Porissa 2.8.1982.

Tapani piti myös hanketta hyvänä ja kannatettavana.

26.8.1982 kokoonnuimme kaikki neljä Esko Poltto Oyn toimistoon Helsinkiin. Siellä totesimme, että olemme yhtä mieltä yhteisen firman tarpeellisuudesta ja lähdemme sen osakkaiksi yhtä suurin osuuksin. Perustamistoimet annettiin minun tehtäväkseni.

12.4.1983 pidettiin perustava yhtiökokous Prosessikone Oyssä Kaarinassa ja osakeyhtiön perustamiseen tarvittavat paperit ja ilmoitukset allekirjoitettiin 4.5.1983 Laitesuunnittelu Oyssä Porissa. Yhtiön nimeksi tuli Esko Polton ehdotuksesta Etteplan Oy perustajien etunimien Esko Tapani Tero ja Ensio mukaan. (Tuttavien mukaan nimi tulee sanoista Elomaan Tero Tero Elomaa) Esko hankki yhtiölle myös logon.

Etteplan Oy merkittiin kaupparekisteriin 28.8.1983.

Etteplanin hallitus, jonka puheenjohtajana alkuaikoina oli Esko Poltto, kokoontui 19.10.1983 Prosessikone Oyssä, 25.11.1983 Esko Poltto Oyssä, 10.1.1984 Laitesuunnittelu Oyssä ja 9.3.1984 Prosensio Oyssä.

Kiersin ahkerasti uuden yhtiön mahdollisten asiakkaiden luona kertomassa Etteplanista ja varmistuin siitä, että tilauksia tulee. Tilanne oli siinä mielessä suotuisa, että osakasyhtiöt olivat ennestään tunnettuja ja luotettavia suunnittelutoimistoja.

Pyysin 22.3.1984 tarjouksia Etteplanille hankittavasta suunnittelutyöasemasta tietokoneineen ja A1-printtereineen sekä koneensuunnitteluohjelmistosta.

Mainittakoon, että tietone ja tulostin maksoivat siihen aikaan 320 000 markkaa eli noin 54 000 euroa.

9.5.1984 vuokrasin toimitilat osoitteesta Terveystie 16 Hollolasta, että saatiin hyvä maantieteellinen kattavuus toiminnoille.

Ensimmäinen suunnittelutilaus Etteplanille tuli 11.6.1984 Kone Oyltä. Tätä työtä tekemään palkkasin ensimmäisen suunnittelijan 19.6.1984.

Tilauksia rupesi tulemaan sitä tahtia, että 28.8.1984 palkkasin viisi uutta suunnittelijaa.

11.10.1984 järjestettiin suuri tiedotustilaisuus lehdistölle ja muulle medialle Etteplanista. Osakkaat eli hallitus olivat luonnollisesti paikalla.

Tyttäreni Ewy Elomaa muutti 4.11.1984 Hollolaan. Hän rupesi hoitamaan Etteplanin konttoriasioita.

27.11.1984 Pidettiin Etteplanin hallituksen kokous ja yhtiökokous Hollolassa. Täytyy todeta, että hallitus toimi erittäin asiantuntevasti ja kokouksissa oli mukava tunnelma. Kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään ja olivat samaa mieltä asioista, joten kokoukset olivat kaikin tavoin miellyttäviä. Siksi niitä pidettiin kerran kuukaudessa.

24.4.1985 pidetyssä hallituksen kokouksessa pyysin eroa toimitusjohtajan tehtävästä, sillä Etteplan oli saatu hyvään vauhtiin ja minua tarvittiin Prosessikone Oyssä. Aina kun jollakin suksi tökkäsi, niin minulta kysyttiin neuvoa, kun osasin ratkaista sekä tekniset että taloudelliset ongelmat.

7.5.1985 Heikki Hornborg aloitti toimitusjohtajana. Heikki oli oikea löytö. Suunnittelupäällikkönä toimi Matti Hokkanen. Kun sitten ajan mittaan hallituksen puheenjohtajaksi tuli Tapani Mönkkönen ja talousjohtajaksi Ritva Mönkkönen, niin Etteplan kasvoi ensiluokkaisen suunnitteluosaamisen ja taitavan johdon ansiosta suunnittelutoimistoksi, jolla on nykyisin yli 2800 suunnittelijaa monessa eri maassa. Minä jatkoin hallituksen jäsenenä ja olin kielitaitoni ansiosta Heikki Hornborgin mukana aloittamassa toimintaa Ruotsissa.

  

Koska Etteplan Oy perustettiin Teron aloitteesta ja Teron käyntiin vetämänä, ei sitäkään ja sen yli 2800 työpaikkaa olisi ilman Teroa.

Etteplan Oy:n perustajat Esko Poltto, Tapani Mönkkönen, Tero Elomaa ja Ensio Juotasniemi

Tero Elomaa Heikki Hornborg Tapani Tuori Ritva Mönkkönen Seppo Ruoho Ensio Juotasniemi

Ritva Mönkkönen Tapani Tuori Ensio Juotasniemi Seppo Jaakkola Tero Elomaa Heikki Hornborg Seppo Ruoho

Etteplanin hallitus Ensio Juotasniemi Tapani Mönkkönen 
Tapani Tuori ja Tero Elomaa

Ira ja Tero Elomaa Etteplanin 20-vuotisjuhlassa (Meidät haettiin Kaarinasta ja tuotiin juhlan jälkeen takaisin, vaikka olisin voinut itsekin ajaa)

Tämä juttu oli Turun Sanomissa 25.4.2014. Tuntuu kivalta, kun perustamani ja käyntiin vetämäni isot suunnittelutoimistot tekevät kauppoja keskenään, varsinkin kun tietää, ettei kumpaakaan olisi olemassa ilman minua.  Tero

Ja alla oleva juttu Tekniikka & Talous-lehdessä 2.5.2014

                       Tällaisia uutisia on mukava lukea, kun Etteplaniakaan ei olisi ilman minua.

Turun ammattikorkeakoulun aloittamisen valmistelu

Tero Elomaa siirtyi vuonna 1989 Turun teknilliseen oppilaitokseen Teknologiapalveluosaston johtajaksi. Hän laati yhdessä diplomi-insinööri Matti Hupposen kanssa projektisuunnitelman Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulun perustamiseksi. Suunnitelma on päivätty 10.1.1990. Sen perusteella saatiin ammattikorkeakoulun kokeilulupa ja alku Turun ammattikorkeakoululle. Tästä voidaan kiittää oppilaitoksen ennakkoluulotonta rehtoria Matti Niinimäkeä.

Turun ammattikorkeakoulun aloitusta valmistelleet Tero Elomaa, Matti Niinimäki ja Ilkka Lähteenmäki

Mukanaolo Valonian perustamisessa

Vuonna 1992 Tero Elomaa kutsuttiin Turun yliopistoon vetämään Uuden teknologia projekteja ja hoitamaan mm. elektroniikan ja materiaalitekniikan muuntokoulutusta insinööreille ym. Mielenkiintoinen uusi koulutusala oli myös puhdastilateknologia. Kiitokset Martti Julkuselle! Yksi projekteista, jonka ohjausryhmässä Tero oli yliopiston edustajana, oli Varsinais-Suomen energiatoimiston perustaminen Turkuun EU:n rahoituksella. Sen nimi on nykyään Valonia, ja sen toimiala ja toiminta on huomattavasti laajentunut.

Teron harrastuksia

Harrastuksekseen Tero Elomaa soittaa ja laulaa Nytky-yhtyeessä, Turun Kaksirivisissä ja Sekakuoro Kulkusissa sekä Turun Laulelman Ystävissä. Lisäksi hän etsii tietoja ja kirjoittaa sukulaisensa, taidemaalari Erik Johan Löfgrenin työstä taiteilijana ja teatterimiehenä. Kirja Taidemaalari Erik Johan Löfgren tatterityössä on jo painettu. 

Yhtye Nytky eli Veikko Lahtinen, Tero Elomaa ja Antti Järvensivu

Tero Elomaan kotisivun osoite on  teroelomaa.blogspot.com

Hänellä on blogisivujen lisäksi sivut myös Facebookissa.

Sukutaulu Johan Erkinpoika Löfgren - Tero Elomaa

Rakuuna Johan Erkinpoika Löfgren 1766-1804 Uskela Maria Aurell 1760-1813

Kaivomestari, kauppias Johan Gabriel Löfgren 1791-1875 Turku Catharina Eriksdotter Wahlsten 1791-1884

Kauppias Johanna Wilhelmina Löfgren 1823-1917 Turku

Sairaanhoitaja

Ulrika Karolina Löfgren 1825-1899

Halikko Elias Parviainen 1840-1864

Kansakoulun opettaja Gustaf Vilhelm Löfgren 1861-1941 Karinainen Opettaja Johanna Amanda Erkkinen (Eriksson) 1859-1950

Nahkuri Gustav Henrik Louhi 1878-1943 Turku Aina Aleksandra Mickelsson 1882-1949

Professori Toivo Vilhelm Lehtisalo 1887-1962 Helsinki Laina Amanda Stenvall 1893-1975

Puutarhaopettaja Katri Siviä Lehtisalo 1895-1976 Pertteli

Kansakoulun opettaja Kirsti Annikki Lehtisalo 1906-1983 Maanviljelijä Vuokko Olavi Leonard Elomaa 1907-1972 Pertteli

Torppari Polycarpus Löfgren 1793-1834 Halikko Regina Matintytär 1800-1843

Taidemaalari Erik Johan Löfgren 1825-1884 Turku

Nahkuri Gustaf Wilhelm Löfgren 1828-1913 Halikko  Vilhelmiina Ali-Simola 1841-1920

Kauppias Gustaf Sven Löfgren 1867-1933 Halikko

Johanna Wilhelmiina Lehtisalo 1881-1956 Halikko

Metsäneuvos Uuno Lehtisalo 1889-1961 Helsinki Vaimo 1 Hilja Oinonen 1889-1937 Vaimo 2 Martta Emilia Pekonen os Kaila 1901-1987

Kerttu Inkeri Lehtisalo 1898-1988 Karinainen Kauppias Niilo Nikolai Lehtonen 1895-1961

Merkonomi Kari Olavi Elomaa 1932-2007 Vaimo1 Helmi Anneli Nikkanen 1938-  Vaimo 2 Tuula Marianne Bastman 1951-

Eeva Helena Löfgren 1797-1859 Pertteli

Kiirun isäntä, kauppias Gustaf Adolf Löfgren 1827-1897 Somero Helena Sabina Blomqvist 1832-1924

Kansakoulun opettaja Olga Wilhelmina Lehtisalo 1871-1951 Pöytyä

Maria Josefina Lehtisalo 1884-1958 Lohja Hjalmar Wilhelm Vartio 1883-1949

Hieroja Suoma Johanna Lehtisalo 1891-1978 Karinainen

Insinööri Risto Kainu Lehtisalo 1900-1978 Karinainen

Konttoristi Paula Kyllikki Elomaa 1933- Pertteli Severi Kullervo Toivonen 1922-2005

Ulrika Löfgren 1802-1875 Viipuri

Johan Matinpoika

Kauppias Carl Wilhelm Löfgren 1830-1880

Kauppa-apulainen Helga Kristina Lehtisalo 1875-1953 Parkano

Postinhoitaja Helmi Aliina Lehtisalo 1893-1986 Mouhijärvi

Agrologi Paavo Erkki Lehtisalo 1903-1991 Mouhijärvi Genja (Eugenia) Alvelahti 1916-1988

Tero Elomaa DI Ekonomi Kaarina Vaimo 1 Sirkka-Liisa os Stenberg Eronnut Vaimo 2 Irmeli Kornienko os Happonen FM 




Sukulaisuussuhteet ilmenevät oheisesta kuvasta:

Sukutaulu Yrjö Värri - Tero Elomaa

Sukutaulu EinoLeino

Yrjö Eskonpoika Värri

Karinaisen Mäenpään Värrin talon isäntä 1628-1668 Hakkapeliitta, jahtivouti Valtiopäivämies 1654 k 1672

Risto Yrjönpoika Värri Värrin isäntä 1669-1706 s 1626 k 1706

Yrjö Ristonpoika Värri

Värrin isäntä 1707-1724 s 1662 k 1726

Risto Yrjönpoika Värri Värrin isäntä 1724-1763 s 1701 k 1764

Yrjö Ristonpoika Värri

Värrin isäntä 1763-1791 s 1730 k 1791

Mikko Yrjönpoika Uusi-Värri (Montell) Uusi-Värrin isäntä 1794-1826 s 1768

k 1852

Mikko Mikonpoika Uusi-Värri Uusi-Värrin isäntä 1826-1860 s 1808 k 1857

Helena Antintytär Tilkanen s 1810 k 1857

Matti Mikonpoika Tähtinen (ent. Värri)

s 1833 k 1883

Eeva Kaisa Yli-Simola s 1839 k 1939

Ida Katariina Tähtinen s 1861 k 1936

Matti Jaakonpoika Aaltonen s 1860

k 1925

Wäinö Valdemar Aaltonen Kuvanveistäjä, taidemaalari

s 1894 k 1966

Liisa Mikontytär Uusi-Värri  s 1798 k 1867

Matti Antinpoika Tilkanen  s 1793

k 1850

Johanna Matintytär Tilkanen s 1841

k 1904

Juho Juhonpoika Nopola s 1838

k 1893

Olga Maria Nopola

s 1865 k 1955

Robert Aaltonen

s 1858 k 1945

Aarre Aaltonen

s 1899 k 1980

Margit Aarnio

s 1900 k 1980

Sinikka Nopola

s 1953

Kirjailija

Liisa Juhontytär Närppi Vähätalon emäntä Tarvasjoki

Matti Vähätalo

Liisa Matintytär Vähätalo Hongan emäntä Karinainen Kyrö s 1721 k 1804

Tuomas Heikinpoika Honka s 1716 k 1805

Henrik Tuomaanpoika Kyrenius (ent. Honka)

Sortavalan kappalainen

s 1761 k 1805

Karl Henrik Kyrenius Kapteeni s 1799

k 1855

Anna Emilia Kyrenius

s 1834 k 1895

Antti Lönnbohm

Maanmittari Paltamo

s 1824 k 1890

Eino Leino

s 1878 k 1926

Runoilija

Freya Schoultz

s 1880 k 1951

Eya Leino

s 1906 k 1987

Akseli Nopola

s 1883 k 1956

Risto Nopola

s 1917 k 1995

Tiina Nopola

s 1955

Kirjailija

Juho Yrjönpoika Närppi Närpin talon isäntä Karinainen

s 1641 1728

Juho Juhonpoika Närppi Närpin isäntä 1713-1755 s 1699

k 1765

Riitta Juhontytär Närppi Perä-Pietilän emäntä Karhunoja Pöytyä s 1737 k 1821

Juho Tuomaanpoika Perä-Pietilä s 1735

k 1776

Sofia Juhontytär Perä-Pietilä Ali-Simolan emäntä Karinainen

s 1777 k 1846

Juho Antinpoika

Maija Ali-Simola

Ali-Simolan tytär

s 1810 k 1852

Wilhelmiina Adamsdotter Ali-Simola s 1841 k 1920

Gustaf Wilhelm Löfgren Nahkuri Halikko s 1828 k 1913

Gustaf Vilhelm Löfgren Kansakoulun opettaja Pöytyä

s 1861 k 1941

Johanna Amanda Erkkinen Kansakoulun opettaja Pöytyä

s 1859 k 1950

Annikki Lehtisalo Kansakoulun opettaja Pertteli s 1906 k 1983

Olavi Elomaa Maanviljelijä Pertteli

s 1907 k 1972

Tero Elomaa DI Ekonomi Kaarina

1. vaimo Sirkka-Liisa os Stenberg Eronnut

2. vaimo Irmeli Kornienko os Happonen FM

Sukulaisuussuhteet näkyvät oheisesta kuvasta