Tero Elomaan aikaansaannokset: Tero Elomaan kotisivu

Tero Elomaa, diplomi-insinööri ja ekonomi, Kaarina

Tero Elomaa perusti Elomatic Oy:n vuonna 1970. Tarkkaan ottaen yhtiön perustivat Tero Elomaa (49 osaketta), Sirkka-Liisa Elomaa (1 osake) ja Maija-Liisa Elo (50 osaketta), niin kuin 22.9.1970 päivätystä perustamiskokouksen pöytäkirjasta käy ilmi. Tero toimi yhtiön ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Hän hoiti kaikki perustamiseen liittyvät käytännön asiat, hankki asiakkaita ja palkkasi avuksensa muita suunnittelijoita eli käynnisti yhtiön toiminnan. Ari Elo oli Elomaticin perustamisen aikoihin töissä Auran Rautateollisuus Oy:ssä ja siirtyi myöhemmin Wärtsilä Oy:n palvelukseen. Elomaticiin hän siirtyi vuonna 1973, kun yhtiö oli päässyt vankalle kasvu-uralle ja Tero oli antanut omansa ja Liisan osakkeet Arille ja päättänyt itse ryhtyä kehittämään Toijalan Teräsvalmiste Oy:n Elematic tuotteita. Teräsvalmisteen toimitusjohtaja Pentti Virtanen anoi, ettei hän voi tilata suunnittelua Elomaticista, kun heidän tuotemerkki on elematic. Elematic Industries on nykyisin suuri maailmanlaajuinen betonielementtiteollisuuden koneita, laitteita ja tehtaita valmistava yhtiö, jonka omistaa Partek Oy. Elomatic Oy on kehittynyt ja laajentunut huomattavasti Olli Mannerin johdolla. Suunnittelijoita on nykyisin n. 1020.

Vuonna 1975 Tero Elomaa perusti Insinööritoimisto Prosessikone Oy:n ja vuonna 1983 Etteplan Oy:n yhdessä Esko Polton, Tapani Mönkkösen ja Ensio Juotasniemen kanssa, kun nämä olivat yksimielisesti hyväksyneet Teron ehdotuksen yhteisen suunnittelutoimiston avaamisesta. Tero toimi yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana vetäen sen menestyksekkäästi käyntiin. Hän hankki asiakkaita ja valitsi suunnittelupäälliköksi Matti Hokkasen. Käynnistysvaiheen jälkeen hän yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa palkkasi toimitusjohtajaksi Heikki Hornborgin, joka on ansiokkaasti laajentanut yhtiön toimintaa. Perustajien yhtiöt Prosessikone Oy, Esko Poltto Oy, Laitesuunnittelu Oy ja Prosensio Oy fuusioitiin Etteplaniin vuonna 1989. Suunnittelijoita on ollut n. 2650. Korona epidemian takia se on pudonnut 1580:een.

Tero: Tuntuu mukavalta, että sekä Elomatic että Etteplan ovat menestyneet hyvin, sillä ilman minua ei niitä eikä niiden yli 3500 työpaikkaa olisi olemassa. Suurkiitokset Olli Mannerille ja Heikki Hornborgille henkilökuntineen, sekä tietysti myös yhtiöiden koko hallituksille. Esim.Tapani Mönkkönen on tehnyt hyvää jälkeä Etteplanin hallituksen puheenjohtajana.

Tekniikka ja Talous - lehden taulukossa on Suomen 30 suurimman sunnittelutoimiston tietoja. Teron perustamat ja vankalle kasvu-uralle vetämät yrityksat menestyivät hienosti korona-aikanakin. Etteplan on sijalla 5 ja Elomatic sijalla7. Etteplanissa on 1580 suunnittelijaa ja Elomaticissa 1080. Hienoa!

Tero Elomaa siirtyi vuonna 1989 Turun teknilliseen oppilaitokseen Teknologiapalveluosaston johtajaksi. Hän laati yhdessä diplomi-insinööri Matti Hupposen kanssa projektisuunnitelman Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulun perustamiseksi. Suunnitelma on päivätty 10.1.1990. Sen perusteella saatiin ammattikorkeakoulun kokeilulupa ja alku Turun ammattikorkeakoululle. Tästä voidaan kiittää oppilaitoksen ennakkoluulotonta rehtoria Matti Niinimäkeä.

Vuonna 1993 Tero Elomaa kutsuttiin Turun yliopistoon vetämään Uuden teknologian osastoa ja hoitamaan mm. elektroniikan ja materiaalitekniikan muuntokoulutusta insinööreille ym. Mielenkiintoinen uusi koulutusala oli myös puhdastilateknologia.
Tero toimi projektinvetäjänä, kun Turkuun perustettiin Varsinais-Suomen Energiatoimisto. Sen nimi on nykyään Valonia ja sen palveluksessa on useita asiantuntijoita. Kiitokset Martti Julkuselle yliopiston ajoista!

Tero on koulu - ja opiskeluajoista lähtien harrastanut kieliä. Hän osaa suomen ja ruotsin lisäksi saksaa, englantia, espanjaa, venäjää ja ranskaa.

Harrastuksekseen Tero soittaa ja laulaa Nytky-yhtyeessä, Turun Kaksirivisissä ja Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistyksessä eli Maakuntaorkesterissa. Hän on laulanut mm. Salon yhteislyseon kuorossa, Polyteknikkojen kuorossa, Kuusiston kirkkokuorossa, Viihteisissä, Sylviat-kuorossa ja SenioriKulkusissa.

Tero oli Kaarinan Yrittäjien ensimmäinen sihteeri kahdeksan vuotta ja kuului Varsinais-suomen Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien Keskusliiton hallituksiin. Hän toimi myös Kaarinan kunnan luottamustoimissa mm. rakennuslautakunnassa ja oli Turun Kristillinen Raittiusseura ry:n puheenjohtaja 1985-1988. Lisäksi hän oli Turun Ideakerhon (Turun Idea- ja Tuotesuunnittelijat ry) varapuheenjohtaja sekä Keksijäyhdistysten Keskusliiton hallituksen jäsen.

Tero on aina pitänyt arvossa totuutta ja rehellisyyttä eikä ole halunnut kerätä miljoonia, vaan tyytynyt kohtuulliseen toimeentuloon. Hänen palveluksessaan olleet ihmiset ovat myöhemmin tavatessa kertoneet, että Teron johdolla oli mukava tehdä työtä, kun aina jos suksi tökkäsi, sai hyvän neuvon, oli sitten kysymys teknisistä tai talousasioista. Yrittäjähenkisyys on ollut koko ajan leimaa antavaa Teron toiminnalle. Jo opiskellessaan Teknillisessä korkeakoulussa hänellä oli yhteunen yritys Jouko Nordellin kanssa. Sen nimi oli Kaivinliike Nordell ja Elomaa.

Menestyksen virtaan tuli yhtäkkiä pyörre, kun Teron ja Liisan tytär, taloustieteen maisteri Ira Charlotta kuoli 33-vuotiaana Kätilöopiston hedelmöityshoidon seurauksena 30.12.2013. Hän oli Suomen työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöryhmän puheenjohtaja, jota molemmat osapuolet kunnioittivat. Hänellä oli runsaasti ystäviä eri puolilla maailmaa, minkä johdosta Teron blogisivua Iran muistoksi käy joka päivä moni kansainvälinen tai kotimainen työtoveri, tuttu tai ystävä katsomassa.

Mainittakoon vielä taustatietona, että Teron isän suvun nimi oli ennen 1900-luvun alun suomalaisuusinnostusta Lindevall ja äidin suvun nimi Löfgren. Käyttökieli vaihtui vähitellen ruotsista suomeen.

Terolla on sivut myös Facebookissa ja hän kirjoittaa blogikirjoituksia eri aiheista sekä ylläpitää Nytkyn ja sukulaisensa taidemaalari Erik Johan Löfgrenin Facebook-sivuja ja blogisivuja.

Erikin ja Teron profiilit

Tero on kirjoittanut kirjan Taidemaalari Erik Johan Löfgren teatterityössä. Siinä kerrotaan esimerkkejä siitä, minkälaisista aiheista hän kertoi ja piirsi täysille katsomoille teatterissa. Kirjassa on paljon kuvia mm. Erikin isän Johan Gabriel Löfgrenin veljen Polycarpus Löfgrenin muotokuva, jonka Erik on maalannut. Tero on Polycarpuksen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Teron äiti Annikki Elomaa oli Löfgren (Lehtisalo). Hänen isoisänsä halikkolainen nahkuri ja kauppias Gustaf Wilhelm Löfgren oli Erikin serkku. Kirjan graafisen suunnittelun ja taiton on tehnyt Awa Grönman.