lauantai 16. maaliskuuta 2013

Muutamien Nytkyn laulujen esittelyjä


Muutamien Nytkyn laulujen esittelyjä

Kahvilaulu

Kahvin alkuperä on paikannettu arkeologisten kaivausten perusteella nykyiseen Etiopiaan. Sieltä se
tuli Turkin kautta Italiaan 1500-luvun lopulla ja levisi sieltä muualle Eurooppaan. Tukholman ensimmäinen kahvila avattiin 1708. Tukholmasta kahvi tuli Turkuun, jonka tunnetuin kahvila
1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa oli mamselli Eva Falckin kahvila Brinkkalan talossa, jonka parvekkeelta joulurauha julistetaan. Siellä vierailivat mm. Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika sekä Britannian prinssi Wilhelm Fredrik. Kuningas muurasi Akatemiatalon peruskiven 1802. Tilaisuudesta on korkokuva Akatemiatalon juhlasalissa. Juhlat olivat Falckin juhlahuoneistossa.
Tämä laulu on aika vanha, sillä sen 4. säkeistö on Mercur galant-yhtiön kahvimainoksesta vuodelta 1711. 1800-luvulla oli vallalla merkantilistinen kauppapolitiikka. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase eli viennin oli oltava tuontia suurempaa. Tämä sai pikkumaisia piirteitä, kun esimerkiksi kahvinjuonti kiellettiin. Seurauksena oli, että kahvia salakuljetettiin maahan ja sitä keitettiin saunan pesässä turvassa kahvipoliiseilta.
Vanhoissa mitoissa leiviskä oli 20 naulaa eli 8,5 kg. Tukholmassa leiviskä oli 16 naulaa eli 6,8 kg. Porvoossa leiviskä oli 12,5 kg. Tästä johtui sanonta ”annettiin oikein Porvoon mitalla”. Nykyisessä mittajärjestelmässä leiviskä on 10,0 kg.


Kilogrammalaulu

Laulussa esiintyy vanhoja ja uusia mittoja. Suomessa siirryttiin desimaali- eli kymmenjärjestelmään 1848 ja uusiin metriin ja kilogrammaan perustuviin mittoihin 1886–1892. Naula oli 32 luotia eli 425 gr, joten luoti oli 13,28 gr. Jalka oli 12 tuumaa eli 29,69 cm, joten tuuma oli 24,74 mm. Vanhoja tilavuusmittoja olivat mm. kannu n. 2,6 l ja tuoppi n. 1,3 l. Uusia mittoja ovat litra, kilogramma ja metri.


Meijerilaulu

Suomeen ryhdyttiin perustamaan meijereitä vuosien 1866–1868 suurten nälkävuosien jälkeen. Niitä syntyi melkein joka pitäjään. Nykyään meijereitä on koko Suomessa vain muutamia ja maitoa sekä maitotuotteita kuljetetaan pitkiä matkoja. Heinän viljelyn ja maidon tuotannon lisääminen ja meijerien perustaminen oli suuri yhteiskunnallinen murros, sillä näin syntyi paljon uusia työpaikkoja.


Toijalan likat

Turku – Toijala rautatie valmistui 1876. Tämä laulu kertoo ratatyömiesten ajatuksista silloisissa työmaaolosuhteissa. Sitä ei voi siirtää nykyaikaan eli laulu ei millään lailla koske nykyisiä Toijalan tyttöjä. Ilman tällaisia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä esimerkkejä 1800-luvun lauluista Nytkyn ohjelmisto jäisi turhan kapeaksi. Tätä laulua naiset toivovat jostain syystä keikoilla kaikkein eniten. Laulu on opittu Arvo Ahlgrenilta professori Erkki Ala-Könnin kokoelmista Tampereen yliopistossa.
                                                                                                                                                                                                                                                                                           Tero Elomaa


Nytkyn konsertti Sibelius-museossa Turussa 10.2.2013 oli suurmenestys. Kiitoksia kaikille!