Tero
Elomaa
Pelimannimerkki
pimpparaudalla
Alkutilanne
Olin Nytky-yhtyeen jäsenenä Levin Kevätsoitoissa toukokuun
alussa. Kun olimme esiintyneet konsertissa Levi Summitissa, tuli Suomen
Kansantanssin Ystävien pääpelimanni Jari Komulainen luokseni ja sanoi, että
hänen mielestään minun pimpparaudan soittoni on sellaista tasoa, että minun
pitää ehdottomasti suorittaa kultainen pelimannimerkki tällä soittimella. Sillä
olisi suuri positiivinen ja historiallinen merkitys kansanmusiikille ja Suomen
Kansanmusiikkiliiton organisaatiolle. Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen
tulokseen, että tämä projekti kannattaa toteuttaa. Olen itse vaatimaton mies
enkä kaipaa kunniaa ja mainetta, mutta pimpparauta on niin hieno soitin, että
sen mainetta ja tunnettuutta kannattaa kohottaa kaikin mahdollisin keinoin.
Legendaarisen pimpparaudan tekijän ja soittajan Erkki Saastamoisen aikana ei
pelimannimerkkejä vielä voinut suorittaa, joten nyt voitaisiin tehdä historiaa
ja nostaa tämä soitin muiden rinnalle. Koska ei varmaankaan ole mielekästä
soittaa kappaleita pelkällä pimpparaudalla, saadaan merkkisuorituksesta
miellyttävää kuultavaa, jos melodiat soitetaan esimerkiksi kaksirivisellä
harmonikalla. Joku vastaavan pelimannimerkin haluava kaksirivisen soittaja
voisi ehkä suorittaa merkin yhtä aikaa minun kanssani, aluksi siis
pronssimerkin. Turun Kaksiriviset on luvannut tarvittaessa soittaa kappaleet,
jollei muita halukkaita ilmaannu. Olen laatinut sävelmistä alustavan listan,
mutta kappaleita voidaan vaihtaa melodian soittajan/soittajien toivomuksen
mukaan ja tehdä siten lopullinen lista. Pronssimerkin suorittaminen voisi ehkä
tapahtua Varsinais-Suomen Pelimanniyhdistyksen järjestämänä ja muut Suomen
Kansanmusiikkiliiton järjestämänä. Jos tämä Jari Komulaisen ehdotus katsotaan
toteuttamisen arvoiseksi, niin se on varmaan kunniaksi Turun Kaksirivisille,
Nytkylle, Varsinais-Suomen Pelimanniyhdistykselle, Suomen
Kansanmusiikkiliitolle ja kansanmusiikille yleensä.
Toteutus
Pelimannimerkin suoritus toteutui Varsinais-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen
(ent. Pelimanni-
yhdistys) toimesta 7.10.2012 Mynämäen Työväentalossa.
Kaksirivistä soitti Jenni Mäkelä, joka myös itse suoritti pronssisen
pelimannimerkin. Suorituksen jälkeen Antti-Jussi Janka-Murros kysyi minulta
seuraavia asioita:
Kuka olet ja millainen on historiasi kansanmusiikin
parissa?
Minut tunnetaan siitä, että olen perustanut ja vetänyt
käyntiin kaksi eri aloilla toimivaa suurta suunnittelutoimistoa Elomatic Oyn ja
Etteplan Oyn. Olen pikkupojasta saakka laulanut kuoroissa, joiden
ohjelmistoissa on ollut mm. kansanlauluja. Opiskellessani Teknillisessä
korkeakoulussa lauloin Polyteknikkojen Kuorossa ja menin myös mukaan Helsingin
yliopiston Voimistelulaitoksen tyttöjen vetämiin tanhuharjoituksiin. Siitä asti
kansanmusiikki on kuulunut kuvioihin myös tanssin kautta. Nykyään laulan ja
soitan kansanmusiikkia Nytky-yhtyeessä, Turun Kaksirivisissä, Turun Laulelman
Ystävissä, Sekakuoro Kulkusissa ja Turun Kansantanssin Ystävissä.
Miten pimpparauta valikoitui soittimekseksi?
Nytky teki vuonna 1995 kahden viikon Amerikan kiertueen, ja
minut pyydettiin pimpparaudan soittajan ja laulajan tuuraajaksi. Minulla oli
ennen matkaa puoli vuotta aikaa opetella pimpparaudan soitto ja laulujen sanat.
Joka päivä soittamalla ja laulamalla sain eri tahtilajit hallintaan niin, ettei
soittamista tarvinnut yhtään ajatella, vaan voi keskittyä laulamiseen. Soitan
kyllä jonkin verran kaksirivistäkin, mutta käytännössä minulle lankeaa aina
pimpparaudan soittajan osa.
Olet tiettävästi ensimmäinen pimpparaudalla
pelimannimerkin suorittanut. Minkälaisia haasteita tämä asetti merkin
suorittamista tarkastellen?
Merkkivaatimusten mukaan säestyssoittimella täytyy soittaa
osa kappaleista pelkästään tällä soittimella. Pimpparaudalla se on hiukan
hankalaa, kun siitä tulee vain yhtä säveltä ja sen monikertoja. Pronssimerkkiin
riitti se, että kerroin pmpparaudasta, sen historiasta, valmistuksesta ym. ja
näytin miten eri tahtilajit soitetaan. Lisäksi soitimme kolme kappaletta
yhdessä Jenni Mäkelän kanssa, joka suoritti samalla merkin kaksirivisellä.
Mikä on pimpparaudan soiton tila Suomen pelimannikentällä
tänä päivänä?
Pimpparaudan soittajia on aika vähän, mutta kuitenkin
joitakin eri puolella Suomea. Hyvä merkki on se, että uusia pimpparaudan
tekijöitä on ilmaantunut markkinoille. Kun on soittimia, löytyy myös soittajia.
Mainittakoon tekijöistä vaikka nuori soitinrakentaja Juhana Nyrhinen Kurusta.
Minusta tuntuu, että pimpparaudan soiton arvostus on nousussa, vaikkei ehkä
ollakaan siinä tilanteessa kuin Erkki Saastamoisen aikoina. Kun silloin porukka
kokoontui soittelemaan, saattoi joku sanoa, että ei aloiteta vielä, kun raudan
soittaja ei ole vielä tullut.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Missä voi päästä
kuulemaan soittoasi?
Sovimme Jennin kanssa viime kesänä Kaustisella, että
rupeamme harjoittelemaan pelimannimerkkiä varten. Pronssimerkki on nyt
suoritettu. Päätimme myös, että ensi kesänä suoritetaan hopeamerkki ja vuonna
2014, kun Kaustisella on Varsinais-Suomen teemavuosi, niin suoritamme
kultamerkin. Olen Jennin upeasta kaksirivisen käsittelystä hyvin kiitollinen,
koska yksin en voisi merkkiä pimpparaudalla suorittaa. Soittoani voi kuulla
pelimannitapahtumissa, joissa Nytky tai Turun Kaksiriviset on esiintymässä.
Kappaleita löytyy myös YouTubesta, Nytkyn MySpace- tai Facebook-sivuilta ja
Turun Kaksirivisten MySpace-sivuilta. Ehkä jossain vaiheessa päästään niin
pitkälle, että voidaan järjestää kurssi pimpparaudan soitossa, ja sinne tulee
runsaasti osanottajia. Tämä hieno soitin ansaitsisi sen.
Lisätietoja
Pimpparautaa eli triangelia on käytetty ainakin jo
1500-luvulla. Angelika Kauffmannin piirros L’Allegra triangelin soittajasta on
vuodelta 1779. Englannin kielisessä Wikipediassa on laaja kirjoitus
triangelista The Triangle. Minun Facebook-sivuillani olevassa albumissa
Pimpparauta on lisää aiheeseen liittyviä kuvia. Minusta on enemmän tietoa
Facebook-sivuillani kohdassa Muistiinpanot, jos jotain tämän lisäksi kaivataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti