Muutamien Nytkyn
laulujen esittelyjä
Kahvilaulu
Kahvin alkuperä on paikannettu arkeologisten kaivausten
perusteella nykyiseen Etiopiaan. Sieltä se
tuli Turkin kautta Italiaan 1500-luvun lopulla ja levisi
sieltä muualle Eurooppaan. Tukholman ensimmäinen kahvila avattiin 1708.
Tukholmasta kahvi tuli Turkuun, jonka tunnetuin kahvila
1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa oli mamselli Eva
Falckin kahvila Brinkkalan talossa, jonka parvekkeelta joulurauha julistetaan.
Siellä vierailivat mm. Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf ja kuningatar Fredrika
sekä Britannian prinssi Wilhelm Fredrik. Kuningas muurasi Akatemiatalon
peruskiven 1802. Tilaisuudesta on korkokuva Akatemiatalon juhlasalissa. Juhlat
olivat Falckin juhlahuoneistossa.
Tämä laulu on aika vanha, sillä sen 4. säkeistö on Mercur
galant-yhtiön kahvimainoksesta vuodelta 1711. 1800-luvulla oli vallalla
merkantilistinen kauppapolitiikka. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase eli
viennin oli oltava tuontia suurempaa. Tämä sai pikkumaisia piirteitä, kun esimerkiksi
kahvinjuonti kiellettiin. Seurauksena oli, että kahvia salakuljetettiin maahan
ja sitä keitettiin saunan pesässä turvassa kahvipoliiseilta.
Vanhoissa mitoissa leiviskä oli 20 naulaa eli 8,5 kg.
Tukholmassa leiviskä oli 16 naulaa eli 6,8 kg. Porvoossa leiviskä oli 12,5 kg.
Tästä johtui sanonta ”annettiin oikein Porvoon mitalla”. Nykyisessä
mittajärjestelmässä leiviskä on 10,0 kg.
Kilogrammalaulu
Laulussa esiintyy vanhoja ja uusia mittoja. Suomessa
siirryttiin desimaali- eli kymmenjärjestelmään 1848 ja uusiin metriin ja
kilogrammaan perustuviin mittoihin 1886–1892. Naula oli 32 luotia eli 425 gr,
joten luoti oli 13,28 gr. Jalka oli 12 tuumaa eli 29,69 cm, joten tuuma oli
24,74 mm. Vanhoja tilavuusmittoja olivat mm. kannu n. 2,6 l ja tuoppi n. 1,3 l.
Uusia mittoja ovat litra, kilogramma ja metri.
Meijerilaulu
Suomeen ryhdyttiin perustamaan meijereitä vuosien 1866–1868
suurten nälkävuosien jälkeen. Niitä syntyi melkein joka pitäjään. Nykyään
meijereitä on koko Suomessa vain muutamia ja maitoa sekä maitotuotteita
kuljetetaan pitkiä matkoja. Heinän viljelyn ja maidon tuotannon lisääminen ja
meijerien perustaminen oli suuri yhteiskunnallinen murros, sillä näin syntyi
paljon uusia työpaikkoja.
Toijalan likat
Turku – Toijala rautatie valmistui 1876. Tämä laulu kertoo
ratatyömiesten ajatuksista silloisissa työmaaolosuhteissa. Sitä ei voi siirtää nykyaikaan
eli laulu ei millään lailla koske nykyisiä Toijalan tyttöjä. Ilman tällaisia kulttuurihistoriallisesti
tärkeitä esimerkkejä 1800-luvun lauluista Nytkyn ohjelmisto jäisi turhan
kapeaksi. Tätä laulua naiset toivovat jostain syystä keikoilla kaikkein eniten.
Laulu on opittu Arvo Ahlgrenilta professori Erkki Ala-Könnin kokoelmista
Tampereen yliopistossa.
Tero Elomaa
Nytkyn konsertti Sibelius-museossa Turussa 10.2.2013 oli suurmenestys. Kiitoksia kaikille!
